Tervehdys Keijukodosta!
Onpa mukavaa, että Keijukodon tarina kiinnostaa Sinua! Tarinamme jakautuu kolmeen osaan. Voit lukea järjestyksessä koko sivun, tai voit klikata tästä haluamiisi kohtiin.
Keijukodon tarina
Keijukodon polku
Photo: ShotsByStefan
Hei, olen Celethia. Ehkä arvaatkin, ettei se ole ihan se nimi, jonka vanhemmiltani sain 😉
Mutta olen kokenut nimen omakseni vuodesta 2017 lähtien. Jotenkin vain tunsin sen resonoivan säveltämäni meditaatiomusiikin kanssa ja siitä tuli taiteilijanimeni, enkelinimeni, lempinimeni, miksi sitä nyt sitten haluaakaan kutsua.
Olen neljääkymmentä lähestyvä perheenäiti ja yrittäjä, ja Keijukoto on yksi minun lapsukaisistani.
Kun päätin ottaa ratkaisevan askeleen Keijukodon kanssa, kävin siihen aikaan kokopäivätyössä ja olin lisäksi toisen alan osa-aikainen yrittäjä. Ja vaikka tämä toinen, rakas yritykseni tarjosikin minulle mahdollisuuden toteuttaa itseäni monella saralla, halusin löytää aivan uudenlaisen luovuuden kanavan. Ehkäpä jopa sellaisen, joka voisi auttaa myös muita kanssakulkijoita.
Niinpä aloitin musiikin säveltämisen, meditaatioiden äänittämisen, korujen tekemisen, vastuullisten kristallitukkureiden etsimisen ja nettisivujen rakentamisen pienin askelin muiden töideni ohella. 1,5 vuotta valmisteluja tehtyäni oli aika avata verkkokauppa loppukesästä 2018.
Yrityksen nimi loksahti paikoilleen hyvin luontevasti. Keijuenergia on siivittänyt taivaltani pienestä saakka, ja minua itseänikin on aina kutsuttu keijuksi. Ja liekö sattumaa, että Keijukoto on perustettu Sienitielle Metsäkylään… 😉
Pari vuotta myöhemmin molempien yritysteni toiminta oli kasvanut siinä määrin, että vaikka olin jäänyt pois palkkatyöstäni ja toimin täysipäiväisesti yrittäjänä, aika oli kortilla. Aloin hieman aristella Keijukodon kasvua, sillä tunsin jo polttavani kynttilää molemmista päistä. Tein usein töitä yötä myöten, sillä en suostunut tinkimään tilausten toimitusajoista tai asiakaspalvelun laadusta, mutta tuotevalikoiman ja toiminnan kehittämiseen ei vain jäänyt riittävästi aikaa. Otin lopulta asian puheeksi äitini kanssa ja hyvän tovin asiaa kypsyteltyämme, äiti ilmoitti, että hän voisi lähteä yritystoimintaani mukaan. Tämä tuntui kaikin puolin osuvalta ja oikealta – äitihän minut alun perin kivien maailmaankin tutustutti reilut parikymmentä vuotta sitten!
Kesästä 2021 alkaen on Keijukodossa, nykyisessä perheyrityksessä, puhaltaneet uudet tuulet. Äiti-tytär-tiimin lisäksi Keijukodossa auttelee toisinaan kolmaskin sukupolvi, sekä taitava virtuaaliassarimme Laura. Nyt meillä on mahdollisuus panostaa toimintaamme aivan uudella energialla! Mahtavaa, että myös Sinä olet menossa mukana, kiitos siitä!
Celethian polku
Keijukoto sai alkunsa haaveestani olla vapaa. Olin jo saavuttanut ennenkokemattoman vapauden löydettyäni kaksoisliekkini vuonna 2011. Hän opetti minulle millaista on olla vapaa parisuhteessa. Vapaa omassa kehossa. Yksin ja yhdessä. (Voit lukea lisää kaksoisliekkikokemuksestani blogista.)
Mutta sen lisäksi janosin olla vapaa päättämään itse omista aikatauluistani. Tekemään työtä, jota rakastan, omilla ehdoillani.
Olen tallannut henkistä polkua yli 20 vuotta, sen kummemmin asiasta meteliä pitämättä. Olen kuitenkin tehnyt kulissien takana hartiavoimin töitä oman kasvuni kanssa. Käsitellyt luurankoja kaapeista, etsinyt syitä omille käytösmalleille ja voimakkaille tunnereaktioille, opetellut ymmärtämään (erityisesti itseäni), pyytämään anteeksi, antamaan anteeksi. Viime vuodet olen tutustunut paljon mielen voimaan sekä spirituaaliselta, että psykologiselta kantilta.
Minua on haastanut kasvamaan kaikkein eniten äitiys, yrittäjyys ja kaksoisliekkini. Nämä asiat ja ihmiset ovat pakottaneet minut katsomaan peiliin monen monituista kertaa – ja vaikka se on paikoin ollut myös tuskaista, kuten kasvu tuppaa olemaan, niin se on myös äärimmäisen palkitsevaa kerta toisensa jälkeen.
Olen saanut jätettyä taakseni monia vaikeita kokemuksia ja ammennettua ymmärrystä haastavista oppiläksyistä. Ja nyt halusin alkaa jakaa muillekin niitä kasvun työkaluja, joista itselleni on ollut hyötyä.
Photo: ShotsByStefan
Hoitava musiikki ja meditaatio
Musiikki on aina ollut minulle jotakin hyvin henkilökohtaista. Kaikki lienevät yhtä mieltä kanssani siitä, että musiikki voi todella eheyttää ja hoitaa sielua, rentouttaa kehoa ja mieltä, sekä auttaa käsittelemään tunteita. (Musiikin hoitavasta voimasta lisää blogissa.) Ja oma henkilökohtainen näkemykseni on, että musiikin ei tarvitse olla tietyllä taajuudella resonoivaa tai vain tietyn tyyppistä musiikkia hoitaakseen, mikä tahansa musiikki voi hoitaa jos se puhuttelee kuulijaa positiivisella tavalla.
Kun sävellän meditaatiomusiikkia, teen sen intuitiivisesti ja avaan energiakanavat. Sävellysprosessi voi joskus kestää kauankin, aina sille on oma aikansa ja paikkansa. Toisinaan saan inspiraation omasta elämästäni ja silloin luonnollisesti käyn säveltämisen aikana itsekin läpi erilaisia tunteita ja kasvun vaiheita. Toisinaan taas huomaan säveltäväni ”jollekin toiselle” ja myötäelän heidän tunteitaan. Joskus matkan varrella minulle selviää kenelle, mutta ei aina. Uskon kuitenkin, että musiikki löytää kuulijansa.
Meditointi lievittää stressiä, tasapainottaa tunnekuohuja ja tuo sisäistä rauhaa. Tämän tiedän. Mutta sanon heti, että en ole mikään meditaatioguru. Päinvastoin, koen vaikeaksi löytää siihen ajan ja sittenkin kun sen ajan saan otetuksi, on vaikeaa keskittyä. Sen vuoksi olen kokenut ohjatut meditaatiot äärimmäisen toimiviksi. On helpompaa keskittyä, kun rauhallinen ääni ohjaa rentoutuneeseen tilaan ja auttaa maalaamaan mielikuvia. Näiden mielikuvien avulla voidaan purkaa kehon ja mielen jännitystiloja ja tuoda elämään lisää positiivisuutta. (Lisää ohjattujen meditaatioiden hyödyistä blogissa)
Teen ohjattuja meditaatioita siis tältä pohjalta, ajatuksena tarjota mahdollisimman monipuolisia mielikuvamatkoja erilaisiin tarpeisiin ja aikatauluihin, meille perustallaajille 😉
Pikameditaatioita arkeen, kevyitä rentoutumisia ja keskittymisharjoituksia vasta-alkajille, ohjattuja affirmaatioita oman mielen ”positiiviseksi uudelleenohjelmoimiseksi” sekä tarinoita, joiden parissa rentoutuu ihan huomaamattaan.
Sävellän musiikkia ja äänitän meditaatioita kun muilta töiltäni ehdin – viime aikoina olen keskittynyt enemmän tuotevalikoimaamme, mutta kukapa tietää milloin kauppaamme putkahtaa lisää hoitavaa ääntä…
Valokuvaus
Syksyllä 2020 minua puraisi valokuvauskärpänen, erityisesti nautin luonto- ja maisemakuvauksesta. Olen löytänyt luonnosta aivan uusia puolia ja saanut itseäni maadoitettua kiireen keskellä. Olen saanut kuvaamisen avulla palautettua itseäni nauttimaan hetkistä ja huomaamaan luonnon taianomaisuuden. Ottamiani luontokuvia löytyykin jokusia Keijukodon Instagram-tililtä, mutta siellä on vain pieni otanta. Olen toteuttanut kuvausta pääosin toisen nimimerkin alla ja etsin vielä itseäni sillä saralla. Jollain aikajänteellä saattaa Keijukotoon kuitenkin tulla myös valokuvatauluja, jotka toivon mukaan välittävät luonnon magiaa muassaan.
Photo: Celethia
Valon auttajat, kivet ja muut energiat
Olen tutustunut suojelusenkeliini sekä kristalleihin yli 20 vuotta sitten ja sittemmin myös yksisarvisiin, keijuihin ja arkkienkeleihin. En ole näiden asioiden asiantuntija, opettelen itsekin joka päivä, mutta jaan mielelläni omia kokemuksiani ja omaksumaani tietoa. Tietolähteinäni ja inspiraationani ovat useat kirjailijat ja bloggaajat, muun muassa Diana Cooper, Sari McGlinn, Adam Barralet, Hibiscus Moon, Christa Lynn ja Kristy Hodges. Etsin tietoa aina monesta lähteestä ja muodostan omat näkemykseni joko omakohtaisten kokemusteni pohjalta, tai sen pohjalta mikä resonoi oman intuitioni kanssa.
Olen suorittanut Mikao Usuin Reiki I ja II kurssit, ja saanut Violet Paillen Keijureiki-viritykset. Olen selvätuntoinen ja selvätietoinen, joskus harvoin saatan saada etiäisiä myös visuaalisessa muodossa, mutta pääosin vain ”tunnen” tulevia asioita. Olen myös viime vuosina oppinut melko etevästi manifestoimaan asioita omaan elämääni.
Halusin luoda Keijukodosta paikan, jossa toivottavasti voi tuntea kepeän keijuenergian tuulahduksen, löytää tietoa erilaisista henkisistä työkaluista, voi ihastella ja shoppailla itselle tai lahjaksi kiviä, kivikoruja, meditaatiomusiikkia ja muuta mukavaa.
Joyelinen polku
Jo pienestä tytöstä lähtien olen nähnyt unia, jotka ovat käyneet toteen. Myös enkelit olen kokenut läheisiksi ja puhunut eläimille ja kasveille. Eritoten puihin olen tuntenut läheisyyttä.
Olen ollut lähellä kuolemaa muutaman kerran. Niistä minut on pelastettu aivan käsittämättömillä tavoilla. Olen myös saanut tuntemuksia takaraivoon eräänlaisena varoituksena ikävissä tapauksissa. Siellä kihelmöi ja olo on levoton.
Varsinainen herätys henkisiin asioihin tapahtui 1995, jolloin olin muuttanut Itä-Suomesta tänne Länsi-Suomeen. Olin ahdistunut ja itkin vuolaasti elämääni. Silloin eteeni ilmestyi valtava kirkas kultainen valopatsas ja kuulin äänen sisälläni, joka sanoi ettei minulla ole hätää. Minun kanssani kuljetaan. Oloni rauhoittui ja kyyneleeni kuivuivat. Katselin valopatsasta hetken, jonka jälkeen se hiipui pois.
Aloin tutkia itsekseni henkistä maailmaa ja kun vanha ystäväni piti lähistöllä Reiki-kurssia, menin sinne mukaan. Vuonna 1996 kävin Reiki I ja 1999 Reiki II.
Olin edelleen utelias kaiken henkisyyden suhteen ja kun vuonna 2000 elämäni mullistui jälleen kerran avioeron myötä, sain lohtua ja turvaa enkeleiltä ja luonnosta. Lähdin sinä kesänä eräälle viikonloppukurssille, jossa tutustuin kivien maailmaan. Ne tuntuivat heti tutuilta ja läheisiltä. Oli ihana hypistellä niitä ja tuntea niiden lämpenevän käsissä. Ostin kivistä kertovia kirjoja ja tutkin muitakin asioita suurella intensiteetillä. Juttelin avoimesti asioista myös tyttärelleni, joka taisi silloin saada kimmokkeen kivien suhteen.
Taianomaiset markkinat, Kullaa 10.7.2021. Photo: Maiju Hakkarainen
Elämä vei mukanaan omine kiireineen. Hetkeksi henkiset asiat jäivät hieman taka-alalle ja opiskelin lähihoitajaksi. Pikkuhiljaa henkisyys alkoi kutsua taas enemmän. Näin edelleen unia, koin varoittavia ennemerkkejä ja koin, että minulla on suojelijoita ja opastajia vierelläni.
2012 olin moottoripyöräkolarissa, joka osoittautui yhdeksi suureksi siunaukseksi. Kolarissa minut suojattiin isoimmilta vahingoilta ja minulla oli tunne että kolarin oli tarkoitus tapahtua. Kaikella on tarkoituksensa. Sain elämääni myös ihmisen, joka toi perheeseeni rauhaa ja rakkautta. Elämäni alkoi tyyntyä.
Olen välillä ollut uupunut, surullinen, vihainen ja pettynyt. Koskaan en ole jäänyt yksin. Enkelit, keijut, henkioppaat, kivet ja yksisarviset ovat tukeneet, rohkaisseet ja ohjanneet minua.
Tyttäreni pyysi minua mukaan Keijukodon toimintaan ja mietin sitä kauan. 2021 vuoden alussa mietin taas asiaa ja sanoin ääneen, että kun tyttäreni on saanut enkelinimenkin ja kehittyy hurjasti, niin kuinka minä voisin tehdä samaa… Samalla kuulin sisäisesti, että “etpä ole koskaan kysynyt omaa nimeäsi…Se on Joyeline” Minulle tuli tunne, että tällä on iso merkitys ja päätin lähteä mukaan toimintaan.
Tehtyäni päätöksen olen saanut tuntea lähentyneeni kivien ja keijujen kanssa. Minua ohjataan unien kautta. Koen luonnolliseksi puhua enkeleille ja tunnen olevani oikealla tiellä.
Olen jo mummi, mutta elämä kutsuu minua uusiin haasteisiin ja koen suurta riemua ja uteliaisuutta sen suhteen, mihin vielä kuljenkaan.
Kiitos kun tulit ja toivottavasti viihdyt Keijukodossa!
Keijupölyä päivääsi toivottavat Celethia (Heli) ja Joyeline (Pia)